Viime viikon lauantaina ajeltiin kesän ensimmäinen firmalenkki, mukaan piti lähteä viisi – kuusi pyörää. Klo 11 meitä oli Auranlaakson ABC:lla vain kaksi paikalla! No, kaksi suomalaista pystyy muodostamaan jonon mihin tahansa, joten Sprintin ja Banditin keulat suunnattiin kohti Parolaa ja MP-museon Toukotapahtumaa. Menomatka ajeltiin tuttua 10-tietä pitkin ja aurinko porotteli pilvettömältä taivaalta. Jossain vaiheessa aloin ihmetellä kummallista tärinää; kaikki ei nyt ole kohdallaan. Takapuoli hellänä pysähdyttiin Rengossa ja kaivoin työkalut esille. Olin kääntänyt kotona takapään esijännityksen löysemmälle ja vaimennuksen vahingossa tiukemmalle ja oli muuten kamala ajaa! Kyllä voi yhden ruuvin yhdellä kierroksella olla paljon vaikutusta!
Kun kurvasimme museon pihalle bändi viritteli kitaroita ja grilli oli kuumana. Porukkaa oli paikalla mukavasti, pyörät ohjattiin parkkiin japsiliiterin taakse. Ensimmäisenä piti tietty käydä morjestamassa omaa museossa majailevaa harrastepyörää eli 500Fouria, siellä se patsasteli japsipyörien rivistössä. Vauhtinallekin oli paikoillaan pyörää vahtimassa, mittareiden välissä. Museon omistaja, Uotisen Pauli oli kiireinen isäntä, mutta ehdimme sentään vaihtaa pari sanaa. Museolle kuuluu hyvää, kävijöitä on ollut mukavasti. Hattulassa oli samaan aikaan motoristikirkko, joten illaksi on luvassa vielä paljon lisää väkeä. Porukasta päätellen illalla on varmasti luvassa kohtalaisen rennot (ja kosteat) juhlat, eipäs tullut teltta mukaan 
Takaisinpäin ajeltiin pienempiä teitä pitkin. Parolasta kurvattiin Iittalaan, siitä mutkateitä pitkin Tammelaan. Lähempänä Forssaa ajeltiin hetki samoja latuja, kun torstain reissulla ja Forssassa stopattiin Heselle syömään. Tauolla Hartsa ihmetteli Trumpan kulutusta; 1250-Bandit pyysi lisää ruokaa jo Iittalassa, Trumpassa ei vielä edes bensavalo palanut. Kello alkoi olla jo paljon, joten loppumatka lasketeltiin isoa tietä pitkin. Lopulta bensavalo syttyi Turun keskustan 1. valoissa ja tankilla Sprint kiitti ja kuittasi 4,62 L/100km! Täydellä 20L tankillisella näyttää siis oikeasti pääsevän yli 400 km! Täytyyhän sen jossain näkyä… sen yhden puuttuvan sylinterin!
Ylihuomenna nähdään löytyykö Trumpasta pienen kulutuksen lisäksi myös voimaa; Salon MP-asennuksesta on varattu puolitoista tuntia dynoaikaa ja läppäriltä löytyy puoli tusinaa ruiskukarttaa testailtavaksi… 
Helatorstaina oli kesän ensimmäisen kunnon mutkatielenkin aika. Turussa tuli aamulla vähän vettä, mutta lämpötila huiteli yli 15 asteen lukemissa, ei kun matkaan. Ysitien varresta löytyvä Pahkapirtti (puhekielessä s:llä) oli molemmille sopivasti yhtä kaukana, joten törmäsimme Patten kanssa siellä. Kun munkit oli syöty suuntasimme sokerit suupielissä kohti pohjoista ja Nuutajärveä. Patte testaili Trumppaa ja minä hyppäsin pitkästä aikaa kilocebarin puikkoihin. Pakko sitä on kehua entistä pyöräänsä; on se vaan uskomattoman hyvä laitos ikäisekseen! Trumpan jälkeen Hondan kone käy pehmeästi ja kyyti on mukavaa. Vaikka painoa on yli 50 kg enemmän, niin mutkat taittuvat kuin vanhasta muistista ja koneessa on tasaista voimaa.
Tauolla säädettiin navia ja summattiin kokemuksia; on ne vaan niin erilaisia pyöriä! Trumppa tuntuu paljon vihaisemmalle, käyttökierroksilla on rikollisen paljon vääntöä, mutta rinnakkain kiihdytettäessä Hondaa ei pääse karkuun. Alustaltaan Honda on ylimukava ja Trumppa jäykkä. Kun hyppäsin toista kertaa Hondan puikkoihin niin tuli fiilis avoautosta kahdella pyörällä. Tuuli ei suhise, asento on rento, satula pehmeä, kone käy tasaisesti ja kaikki toimii kevyesti; juuri siksi sillä jaksaa ajella vaikka 1000 km päivässä. Honda on jo melkein liian mukava!
Nuutajärveltä kurvailtiin pikkuteitä pitkin kohti Tammelaa. Paikoin tämä väli oli loistavaa mutkapätkää, paikoin täynnä reikiä; viime talven pakkaset ovat jättäneet jälkensä. Trumpan puikoissa ranteita alkoi pakottamaan, täytyy ruuvata kotona keulaa vähän löysemmäksi Lautaportaan ja myllykylän väli oli mahtavaa tietä! Pitkiä pelkoaukeita, ja tie koko matkalta mutkalla! Tammelasta kurvattiin Forssaan pikaiselle pizzalle ja sitten kohti kotia, ja makean tuoksuisia vaippoja…
Kotipihaan kurvatessa naama oli entistäkin leveämmässä hymyssä; Trumpasta tykkää sitä enemmän mitä enemmän sillä ajelee. Ja ajeluita riittää, huomenna keulat suunnataan letkassa kohti Parolan MP-museota, pääsee taas vanhaa Fouria morjestamaan…
Onpa ollut kylmä kevät, ajelut ovat jääneet muutamaan lyhyeen reissuun. Vapaa-aika on kulunut vaipanvaihtojen lisäksi vahvasti harrastuksen parissa. Trumpan oston jälkeen rekisteröidyin Triumphtorque.com foorumille ja sieltä löytyi linkki TuneECU-ohjelmaan. Hetken ihmettelyn jälkeen selvisi, että sillä saa vikakoodien lukemisen lisäksi tehtyä kaikki 
mahdolliset säädöt Triumphin kolmesylinterisiin malleihin; jopa muokattua/flässättyä ruiskukarttaa! Satulan alta löytyy OBD2 pistoke ja piuhaksi käy autoista tuttu vag-com kaapeli. Kun tälläiselle ropelihatulle antaa tämmöisen mahdollisuuden, niin mitäs luulette, että siinä käy? Netistä on kaiveltu kaikki mahdollinen tieto kartan tekemisestä, Salossa asuvaa homman virtuoosia on kiusattu ahkerasti ja tällä hetkellä työn alla on jo viides kehitysversio. Tähän kohtaan on pakko heittää varoituksen sana; jos et oikeasti tiedä mitä teet niin nämä hommat kannattaa jättää tekemättä! Väärillä sytytyksen ajoituksilla tai laihalla seoksella saa tehtyä mäntään reiän! Dynoaika on varattu reilun viikon päähän, saas nähdä millaiset lukemat kolmosesta irtoaa
Samalla vauhdilla myös jousituksen säädöt menivät uusiksi. Käyttöohjekirjasta löytyi taulukko ja poimin sieltä jäykän asetuksen; ja sitä se on, mutta vielä riittävän mukava sekalaiseen ajoon. Mutkatiehupailusta tuli entistäkin mukavampaa, nopeusmittaria saa tosin katsella entistäkin tarkemmin…
Trumpan taustoista selvisi viime viikolla mielenkiintoisia juttuja. Kirjoittelin aikaisemmin, että kisavihreä on aikas harvinaista mallisarjaa. Maahantuoja Ruotsista osasi kertoa, että British Racing Green värisiä RS-malleja on tehty vain rajoitettu erä vuonna 2004. Pohjoismaihin tästä erästä saatiin 35 pyörää joista suomeen tasan 20 kpl. Ei tule joka mutkassa samanlaista vastaan!
Ensi viikolla Trumppa pääsee takaisin Motomarkettiin 40 tkm huoltoon. Se tuli onneksi tingittyä kauppaan mukaan, hinta on nimittäin venttiilinsäätöineen ja etupumppujen öljynvaihtoineen aika suolainen. Samalla alle heitetään uusi etukumi ja sitten vaan kovaa ajoa…
Viime viikon lauantaina ajeltiin kesän ensimmäinen firmalenkki, mukaan piti lähteä viisi – kuusi pyörää. Klo 11 meitä oli Auranlaakson ABC:lla vain kaksi paikalla! No, kaksi suomalaista pystyy muodostamaan jonon mihin tahansa, joten Sprintin ja Banditin keulat suunnattiin kohti Parolaa ja MP-museon Toukotapahtumaa. Menomatka ajeltiin tuttua 10-tietä pitkin ja aurinko porotteli pilvettömältä taivaalta. Jossain vaiheessa aloin ihmetellä kummallista tärinää; kaikki ei nyt ole kohdallaan. Takapuoli hellänä pysähdyttiin Rengossa ja kaivoin työkalut esille. Olin kääntänyt kotona takapään esijännityksen löysemmälle ja vaimennuksen vahingossa tiukemmalle ja oli muuten kamala ajaa! Kyllä voi yhden ruuvin yhdellä kierroksella olla paljon vaikutusta!
Kun kurvasimme museon pihalle bändi viritteli kitaroita ja grilli oli kuumana. Porukkaa oli paikalla mukavasti, pyörät ohjattiin parkkiin japsiliiterin taakse. Ensimmäisenä piti tietty käydä morjestamassa omaa museossa majailevaa harrastepyörää eli 500Fouria, siellä se patsasteli japsipyörien rivistössä. Vauhtinallekin oli paikoillaan pyörää vahtimassa, mittareiden välissä. Museon omistaja, Uotisen Pauli oli kiireinen isäntä, mutta ehdimme sentään vaihtaa pari sanaa. Museolle kuuluu hyvää, kävijöitä on ollut mukavasti. Hattulassa oli samaan aikaan motoristikirkko, joten illaksi on luvassa vielä paljon lisää väkeä. Porukasta päätellen illalla on varmasti luvassa kohtalaisen rennot (ja kosteat) juhlat, eipäs tullut teltta mukaan 
Takaisinpäin ajeltiin pienempiä teitä pitkin. Parolasta kurvattiin Iittalaan, siitä mutkateitä pitkin Tammelaan. Lähempänä Forssaa ajeltiin hetki samoja latuja, kun torstain reissulla ja Forssassa stopattiin Heselle syömään. Tauolla Hartsa ihmetteli Trumpan kulutusta; 1250-Bandit pyysi lisää ruokaa jo Iittalassa, Trumpassa ei vielä edes bensavalo palanut. Kello alkoi olla jo paljon, joten loppumatka lasketeltiin isoa tietä pitkin. Lopulta bensavalo syttyi Turun keskustan 1. valoissa ja tankilla Sprint kiitti ja kuittasi 4,62 L/100km! Täydellä 20L tankillisella näyttää siis oikeasti pääsevän yli 400 km! Täytyyhän sen jossain näkyä… sen yhden puuttuvan sylinterin!
