Hondakuskista tuli Trumpan soittelija

Niin siinä kävi, että pikkucebari meni kaupaksi Porvoon suuntaan, mukavia kilometrejä vaan sinne, ja tilalle tuli jotain ihan muuta! Viime viikolla kiertelin Turunseudun mopokauppoja ja eksyin Orikedolle Motomarket MP-Storeen; sama liike josta ostin kilocebarin. Heti ovenpielessä oli parkissa vihreä Triumph Sprint RS. Lapussa luki vm. 2005, 39 tkm ja järjellinen määrä numeroita €-merkin edessä. Tutkailin liikkeen muut pyörät läpi ja jotenkin vihreä Trumppa veti takaisin tutkimaan tarkemmin. Aikaisemmista kaupoista tuttu Mattilan Kalle tuli kertoilemaan pyörästä lisää; yhdellä ollut, pidelty nätisti, tehtaan tehoputki, 955cc ruiskukone, merkkihuollettu…ja minä kyttäsin ulkoasua; onpas hemmetin siisti, ei juuri mitään jälkiä, uusi takarengas, muoviosat kuin uudet, digimittaristo… Ajamaan ei päässyt, kun akku oli tyhjä.

Seuraavana päivänä Trumppa oli saanut virtaa ja pääsin koeajolle. Pyörä kävi pihalla lämpimäksi ja minä kysymään koneen äänestä; sen kuuluukin käydä rumasti, se on ominaisuus! Ajo-asento tuntui juuri passelilta meikäläiselle (189 cm); hyvä kompromissi kyykyn ja pystyn väliltä. Pihasta kurvasin lähimmälle bensikselle lisäämään renkaisiin painetta. On muuten mahtavat äänet tuolla putkella; persoonallinen soundi! Paikallaan ollessa koneen mekaaniset äänet ovat sitä luokkaa, että Honda kuullostaa Trumpan jälkeen lähinnä ompelukoneelta Paineiden tarkastuksen jälkeen kurvasin motarin rampille ja tuppi nurin – keskikierrosten vääntö (100 Nm/5100 rpm) tuntuu aikas julmalle ja tehoakin (120 hm/9500 rpm) riittää, pyörän kuivapaino on alta 200 kg. Vääntökäyrä on tosi tasainen, yli 90 Nm löytyy koko 3000-9000 rpm väliltä! Kone käy hassuista äänistään huolimatta tosi tasaisesti ja laatikko toimii kuin ajatus. Isolla tiellä alusta toimii hienosti, kyyti on tasaista. Kate suojaa yllättävän hyvin, vaikka siitä puuttuukin puolikatteen nimissä 20 cm ylä- ja alakatteen välistä.

Ajelin isompia teitä pitkin kotiin näyttämään pyörää vaimolle ja kaupungin kautta takaisin. Kun pääsin takaisin liikkeen pihaan, niin peli oli selvä; tässä on se seuraava pyörä! Illalla Google kertoi, että pyörä on RS:n viimeistä vuosikertaa. Mallin valmistus loppui v. 2003, mutta Trumppa teki siitä v. 2004 limited edition sarjan. Tämä RS on siis ylivuotinen ja yksi ilmeisesti vain 500 kpl erästä. Se selittää upean värin ja yksipuolisen takahaarukan!

Mutta mikä Trumpassa sytytti eniten? Siinä on luonnetta! Se kuullostaa mekaanisesti karkealle, laulaa kierroksilla kovaa ja kauniisti, vääntää julmasti ja näyttää…persoonalliselle. Ja samalla se tuntuu tarpeeksi sivistyneelle kaikenlaiseen ajoon. Historiallinen British Racing Green väri sopii siihen kun nenä päähän. Saas nähdä lukeeko ajotakin selässä tämän kesän jälkeen; ”kolmea en vaihda…”